Miten ulkomaille muutto on vaikuttanut poikamme kielitaitoon?

This blog post is available in the following languages:

 

Toivepostauksen aika! Olen nyt useampaan otteeseen saanut toiveen lukijalta, että kertoisin hieman enemmän lapsemme kielitaidosta ja siitä, miten olemme tähän pisteeseen ja näihin ratkaisuihin päätyneet. Pojallamme Lucalla tulee kohta ensimmäinen lukuvuosi täyteen espanjalaisessa koulussa, joten ehkä tässä kohtaa on ihan hyvä miettiä hänen kielitaivaltaan hieman enemmän.

Luca oli tosiaan kuusiviikkoinen, kun muutimme Suomesta Espanjaan, joten hänellä on ollut lähes alusta asti arjessa mukana useampi kieli. Kotona meillä puhutaan luonnollisesti suomea, kun molemmat vanhemmat olemme suomalaisia, mutta kodin ulkopuolisia kieliä Lucalle on ehtinyt kertyä jo kaksi.

Luca oli kotona kanssani 1,5-vuotiaaksi asti, jolloin hän aloitti englanninkielisessä päivähoitopaikassa Apple Tree Clubissa 3,5 tuntia aina arkisin. Kävimme katsomassa kyllä vastaavia espanjankielisiäkin paikkoja, mutta oman puutteellisen espanjankielentaitoni vuoksi koin mielekkäämmäksi jättää pienen lapsen hoitoon sellaiseen paikkaan, jonka henkilökunnan kanssa pystyn kommunikoimaan sujuvasti. Englantia Luca oli tuohon mennessä kuullut siis lähinnä silloin, kun meillä oli ystäviä kylässä. Suomenkielentaito sekä sanavarasto Lucalla oli jo tuolloin ikäisekseen oikein hyvä ja se kehittyi tosi kovaa vauhtia. Hän siis puhui ja puhuu edelleen ihan tauotta, oikeastaan lähes koko sen ajan, mitä päivästä on hereillä.

Suomalaiseen päiväkotiin verrattuna tuo Apple Tree Club oli mielestäni ennemminkin sellaista tosi kodinomaista, ehkä hieman kerhotyyppistä toimintaa ja kieli oli tosiaan englanti. Tosin moni hoidossa olleista lapsista puhui kyllä espanjaa, mutta opettajat ainoastaan englantia. Luca viihtyi siellä tosi hyvin ja sai hyvän startin englannin kielelle ja alkoi myös kotona katsoa joitain englanninkielisiä lastenohjelmia.

Suunnilleen samoihin aikoihin meillä aloitti myös englantia puhuva lastenhoitaja, joka kävi kotonamme Lucaa hoitamassa aina silloin tällöin, jos meillä oli mieheni kanssa jotain menoa. Luca oppi tuolloin aika nopeasti, että hoitaja puhuu eri kieltä kuin me vanhemmat ja että hänen kanssaan esimerkiksi muki on eri sana, kuin suomeksi. Uskon, että tuo päivähoito ja hoitajan käyttämä englanti tukivat hyvin toinen toisiaan, sillä Apple Tree clubista tuli lukuvuoden päätyttyä hyvin positiivista palautetta erityisesti englannin ymmärryksen kehittymisestä. Luca osasi tuolloin toimia hyvin englanniksi annettujen ohjeiden mukaisesti, laskea englanniksi ehkä viiteentoista (suomeksi vielä hieman pidemmälle), käytti joitain perusfraaseja/tervehdyksiä sekä sanoja englanniksi, muttei mielestäni muodostanut kokonaisia lauseita oma-aloitteisesti vielä tuolloin.

 

 

Tuon vuoden jälkeen me muutimme Nerjaan, etelärannikolle ja Luca aloitti keväällä yksityisessä espanjankielisessä päivähoitopaikassa, Escuela Infantil Blancassa. Tämän valinnan teimme ihan sen vuoksi, että suunnitelmissa oli laittaa Luca espanjankieliseen kouluun tulevaisuudessa. Normaalistihan Espanjassa lapset aloittavat koulun tai suomalaisessa mittapuussa ehkä enemmänkin esikoulun kolmevuotiaina, mutta me päätimme, että Luca sai jatkaa tuolla hoitopaikassa vielä syksylläkin, sillä jo tuossa vaiheessa tiesimme, että muutamme kesken lukuvuoden takaisin Madridiin. Itsestäni olisi tuntunut myös ihan hullulta laittaa kolmevuotias kouluun pitkäksi päiväksi ja näin Luca sai jatkaa espanjankielen opiskelua leikkien hieman pidempään. Päivät pysyivät myös lyhyinä, sillä hain hänet aina lounaan jälkeen kotiin nukkumaan. Tuona aikana Lucan espanjankielentaito ja -ymmärrys kehittyivät ihan huimaa tahtia ja kotona alettiin katsomaan lastenohjelmia jo kolmella kielellä.

Maalis-huhtikuun taitteessa palasimme takaisin Madridiin ja Luca pääsi onneksi suoraan samaan tuttuun hoitopaikkaan Apple Tree Clubiin eikä kielenvaihdos espanjasta englantiin tuntunut olevan mikään ongelma. Luca oli tuolla siis nelisen tuntia päivässä muutaman kuukauden ajan, ennen kuin jäätiin kesälomalle.

Jossain kohtaa huomasin, että Luca ei välttämättä edes ymmärtänyt, että kyseessä oli eri kieli, vaan hän ennemminkin yhdisti tietyn kielen tiettyyn paikkaan, tilanteeseen, lastenohjelmaan tai henkilöön. Kotona puhuttiin yhtä kieltä, hoidossa toista kieltä ja meidän vanhempien kavereiden kanssa ehkä sitten kolmatta kieltä. iPadilla pelit ja lastenohjelmat sujuivat pian kaikki yhtä hyvin millä kielellä tahansa ja edelleen tänä päivänä Luca vaihtelee ohjelmien kieltä mitä ilmeisimmin oman fiiliksensä mukaan. Meillä soi ihan yhtä lailla niin Fröbelin palikat kuin CantaJuegos, joka on vastaava espanjalainen lastenlauluyhtye.

Madridiin paluumuuton yhteydessä Luca aloitti myös Suomi-koulussa, joka pidetään kaikki lomat ja pyhät pois lukien noin joka toinen lauantai, yhteensä 30 kertaa/ vuosi. Yksi Suomi-koulukerta kestää kaksi tuntia ja tuona aikana he leikkivät, laulavat, askartelevat, ulkoilevat ja syövät eväitä eli kyseessä ei ole mikään koulu-koulu oppikirjoineen, ainakaan tässä pienten ryhmässä. Luca tykkää käydä siellä tosi paljon ja mielestäni on erittäin hyödyllistä, että hän pääsee käyttämään suomenkielentaitoaan myös kodin ulkopuolella. Suomen kieltä vahvistamaan löysimme onneksi viime syksynä myös ihanan suomalaisen lastenhoitajan, joka käy meillä aina tarpeen tullen Lucaa hoitamassa. Erittäin tärkeää mielestäni, sillä Lucan espanjantaidot vahvistuvat päivä päivältä enkä halua, että suomen kieli jää sen jalkoihin.

 

 

Viime syksynä Luca siis sitten aloitti espanjankielisessä lähikoulussamme ja on viihtynyt siellä erittäin hyvin heti ensimmäisestä päivästä. Uskon, että espanjankielisessä Blanca-tarhassa vietetty aika oli siis enemmän kuin fiksu valinta. Koulu on ns. bilingual school eli heillä on espanjan lisäksi käytössä joka päivä myös englanti. Luca tuleekin usein kotiin ja kertoo, mitä tänään tekivät inglesin (ingles = englanti) tunnilla.

Meille Luca ei oikeastaan puhu juuri lainkaan espanjaa ja menee jopa vähän hämilleen, jos pyydämme häntä jotain espanjaksi sanomaan. Kuluneen kouluvuoden aikana hänen espanjankielentaitonsa ovat kuitenkin harpanneet ihan älyttömän suuren askeleen eteenpäin ja kuulemme hänen keskustelevan ihan sujuvasti myös kavereidensa kanssa. Ei mitään kovin monimutkaisia lauseita, mutta ihan ymmärrettäviä ja hyvin näyttää lapsilla leikit sujuvan. Itsekseenkin leikkiessä kuulemme hänen käyttävän usein espanjaa. Koulutunneilla Luca näyttää pysyvän ihan hyvin mukana ja noudattaa annettuja ohjeita, ainakin niin kauan kuin tuollaisella 4,5- vuotiaalla pysyy mielenkiinto yllä 😉 .

Meitä paljon varoiteltiin siitä, että suomen kieli saattaa jäädä sen myötä, mitä enemmän espanjaa Luca oppii. Tällä hetkellä suomenkielentaito on kuitenkin pysynyt hyvin matkassa ja kehittynyt koko ajan. Joitakin kuukausia takaperin Luca oppi lukemaan sekä kirjoittamaan, ja on siitä nyt kovin innoissaan. Näitä taitoja treenataan ahkerasti joka päivä ja ihan puhtaasti hänen omasta halustaan. Hänen lempileikkejä on levittää pieniin paperilappuihin kirjoitetut kirjaimet pöydälle ja vuorotellen muodostaa niistä sanoja:

 

 

Tässä siis lyhykäisyydessään Lucan kielitaival tähän mennessä. Jäikö joku asia vielä mietityttämään tai haluaisitko kuulla jostain asiasta vielä enemmän? Jätä alas kommenttia, niin palaan aiheeseen mielelläni vielä uudestaan.

 

❤️: Sanna

 

 

P.S. Onko sinulla Instagram-tili? Klikkaa tästä ja lähde seuraamaan minua ❤️
Löydät minut myös Facebookista ja sivulleni pääset tästä 😘

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämäkirjoitukset

4 vuotta onnellista eloa Espanjassa:
https://lavidafresca.com/4-vuotta-onnellista-eloa-espanjassa/

Majadahondassa ollaan!
https://lavidafresca.com/majadahondassa-ollaan/

Viikonloppureissu Toledoon kuvina:
https://lavidafresca.com/viikonloppureissu-toledoon-kuvina/

Post A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *